Koko perheen kulttuuriviikko
Päätaloviikon historiaa
Taivalkosken kotiseutupäivät alkoivat 1974 Joki-Jussin päivinä.
80-luvun alussa nimi muuttui Päätaloviikoksi. Päätaloviikkoon koko perheelle tarkoitettu kulttuuriviikko.
Kalle Päätalo-seura, Päätalo-instituutti ja Taivalkosken kunta ovat Päätaloviikon vastuullisina järjestäjinä yhteistyössä muiden paikallisten yhteisöjen kanssa.
Aikojen kuluessa päivien jatkuvasti monipuolistuvaan ohjelmaan on kuulunut muun muassa lukijatapahtumia,
jäsentapaamisia, näytelmiä, näyttelyitä, konsertteja, seminaareja,työnäytöksiä, kilpailuja ja retkiä Kallioniemeen ja Kalle Päätalon historiaan liittyviin kohteisiin. Viikon ohjelmassa on huomioitu myös tapahtumia perheen pinimmille.
Vuoden 2015 Päätaloviikolla kävi noin 6800 Kalle Päätalon kirjallisuudesta kiinnostunutta.
Vuoden 2016 Päätaloviikolla kävi noin 8500 henkeä
Vuoden 2017 Päätalo-viikolla kävi noin 7100 henkeä
Vuoden 2018 Päätalo-viikolla kävi noin 8294 henkeä
Vuoden 2019 Kalle Päätalo 100 vuotta Päätalo-viikolla kävi noin 10000 henkeä
Vuoden 2020 Päätalo-viikkoa vietettiin virtuaalisesti korona-epidemian takia
Vuoden 2021 Päätalo-viikkoa sävytti vielä korona-epidemia ja sen lisäksi Paula-myrskyn tuhot. Seuran tilaisuuksiin osallistui kuitenkin kymmeniä innokkaita kuulijoita. Päätalo-viikkoa vietettiin ennätysmäisen kuumassa helteessä Paula-myrskyn runtelemissa maisemissa. Myrskyn takia jouduttiin perumaan retkiä, koska raivaustyöt olivat pahasti kesken.
Silti Päätalo-väki oli iloisesti mukana tapaamassa tuttuja ja osallistumassa muihin tilaisuuksiin.
Päätalo-viikko
2022
Päätaloviikko kokonaisuutena oli onnistunut.
Hautausmaakierrokset olivat suosittuja, tiistain kierroksella oli 22 ja perjantain kierroksella 38 osallistujaa. Päätalosta kiinnostuneet ´etelän ihmiset´ halusivat kuulla myös yleistä tietoa ja paikallishistoriaa Taivalkoskesta.
Hannu Kahakorpi kertoi uudesta Päätalo-elokuvaideastaan, joka pohjautuu "Tammettu virta" kirjaan.
Kalle Päätalo-seura ry sai hienon lahjoituksen Raimo Jokisalmelta.
Raimo on toiminut toimittajana ja hän on kirjoittanut vuodesta 1984 asti paljon myös Päätalosta. Hän on myös tutkinut Ii-jokisarjan taustoja, joista mainittakoon esimerkiksi Isokummun taloon liittyviä omistuskiemuroita. Nyt laatikollinen lehtileikkeitä on seuran arkistossa. Suuret kiitokset Raimolle tästä lahjoituksesta!
Päätaloviikko 2023
Vuoden 2023 Päätaloviikolla oli runsaasti tapahtumia ja niihin osallistui paljon väkeä.
Päätaloviikko 2024
Torstaina 4.7.2024 tehtiin sotahistoriaretki Kuusamoon. Osallistujia oli 35 sotahistoriasta kiinnostunutta. Oppaana toimi Tuomo Horsma. Matkalla käytiin ensin Kurkijärvellä, josta Kalle lähti jatkosotaan. Muita kohteita olivat kenttäratakohteet, salpalinjakohteet ja lopuksi käytiin Karhuntassun näyttelyssä.
Perjantain 5.7.2024 tietokilpailukysymykset oli laatinut Leevi Halonen, juontajana ja vastausten tarkastajana toimi Ismo Määttä Herkon hahmossa. Kilpailun voitti Veijo Toivanen, toiseksi tuli Pentti Suuronen, kolmanneksi Tapani Juuti. Kilpailuun osallistui kymmenen tietäjää. Paikalla oli 80 osallistujaa.
Perjantain 5.7.2024 jäsentapaamisen aluksi pidettiin tietovisa, jonka olivat laatineet Tuomo Horsma, Raimo Aro ja Ulla Kaislaranta. Tietovisassa kysyttiin asioita, jotka ovat syntyneet Kallen kirjojen ansiosta tai hänen toimestaan. Kysymyksissä olivat Uneutettu vonkamies -patsas, elokuvat, Taivalkosken Päätalo-toimijat (seura, säätiö, instituutti), seuran puheenjohtajat, Kalleen liittyvä musiikki sekä tohtoriksi promovointi.
Visan voitti Jukka Hakala, toiseksi tuli Taisto Hämäläinen ja kolmanneksi Ismo Määttä. Paikalla oli 21 osallistujaa.
Lauantain 6.7.2024 klo 13 alkaneeseen lukijatapahtumaan oli saapunut väkeä lähes salin täysi, arviolta 150-180 henkilöä. Osmo piti tervetuliaispuheen, jonka jälkeen Suonna Kononen esitti kappaleen Iijoen törmällä. Sitten kunnanjohtaja Mirva Haataja toi tilaisuuteen kunnan tervehdyksen.
Seuraavaksi valokuvaaja Kari Arontie esitteli virtuaalikierrosta nimeltä Kirjailija, professori Kalle Päätalon maisemissa. Virtuaalikierros on tehty Kallioniemi-Säätiön tilauksesta. Arontie kuvasi kameralla, videokameralla ja dronella kohteita Päätalo-keskuksen näyttelystä, Jalavasta, Kalle Päätalon torilta, kenttäradalta, Jokijärven kohteista kylätalon pihapiiristä, Villinsaaresta, Romppasensalmesta ja Kallioniemestä.
Puheenvuoroista ensimmäisen piti Hannu Pitkänen. Hänen aiheensa oli ´Pitkäs-poika jatustellee Päätalon mölläreistä´. Esitys pohjautui Hannun lapsuusmuistoihin vanhasta Kurtin kylästä ja sen ihmisistä ja hänen tiestään Päätalon kirjojen lukijaksi. Lisäksi kuultiin ja valokuvien kautta nähtiin esimerkkejä Kalle Päätalon kirjallisuuvesta tykkäävien yhistyksen puitteissa tehtyihin tutkimuksiin kirjojen paikoista ja matkoista näihin kohteisiin.
Toisessa puheenvuorossa Karoliina Timonen kertoi viimeisimmästä kirjastaan ´Laina´, jonka hän kirjoitti Kalle Päätalon vaimon, Helvi Ojalan, romaanihenkilöstä Laina Puronen. Timonen kertoi tutkineensa Helvin elämää jonkin verran romaania varten, mutta romaani on kuitenkin romaani, ei elämäkerta.
Kolmannen puheenvuoron piti Suonna Kononen, aiheenaan ´Luotiin Koillismaa – Reino Rinne ja Kalle Päätalo´. Puheessa käytiin läpi Koillismaa-sanan käytön aloittaminen Suonnan isoisän, Reino Rinteen toimesta. Kalle antoi sanan nimeksi kirjalleen, josta tuli osa viiden kirjan mittaista Koillismaa-sarjaa. Rinne loi sanan, Kalle toi sen kansan tietoisuuteen. Kononen luki isoisänsä tekstin Koillismaan laulu, jota Rinne toivoi laulettavan eri tilaisuuksissa, esimerkiksi tämänkin lukijatapahtuman kaltaisissa, mutta nyt käytössä on Kymmenen virran maa. (Vaikka Koillismaa-sana on yleisesti käytössä, aluetta ei ole maantieteellisesti määritelty, vaan Koillismaa on osa Pohjois-Pohjanmaata).
Puheenvuoron päätteeksi Suonna soitti isoisänsä runoihin säveltämiään musiikkikappaleita.
Sitten vuorossa olivat muistamiset. Tänä vuonna on jo aiemmin annettu seuran standaari kirkkoherra Tuomo Törmäselle hänen siirtyessään Pirkkalan seurakunnan kirkkoherraksi. Muita kunnianosoituksia seura ei tänä vuonna luovuta, mutta viime vuonna päätettiin antaa standaarit Ritva Ylöselle ja Sari Keskimaalle. Ritva Ylöselle standaari luovutettiin 2.9.2023 Työväenkirjallisuuden päivillä Tampereen Werstaalla. Sari Keskimaa sai oman standaarinsa nyt, kun hänellä oli mahdollisuus tulla lukijatapahtumaan. Sari Keskimaa on väitellyt tohtoriksi vuonna 2018 aiheesta ´Kalle Päätalon Iijoki-sarja kielielämäkertana´. Hän on pitänyt puheenvuoron ´Iijoki-sarja – kielentutkijan aarreaitta´ vuoden 2018 lukijatapahtumassa.
Lopuksi laulettiin Kymmenen virran maa.
Osallistujia yhteensä 238 plus lukijatapahtuman osallistujat.
Päätaloviikko 2025
Tämän vuoden Päätaloviikon lystäilyt ovat siirtyneet muistoihin. Ohjelmaa oli tarjolla koko perheelle. Sää ei ollut kovin kesäinen, mutta se ei menoa haitannut.
Viikon läpi kulki punaisena lankana Kalle Päätalon Nuoruuden savotat- kirja, jonka julkaisusta tuli kuluneeksi 50vuotta. Sen kunniaksi haastettiin vieraat ja oman kunnan väki lukumaratoniin, eli lukemaan kirjaa ääneen kirjaston lehtilukusalissa. Maraton saatiin kuin saatiinkin päätökseen, ja viimeisen lukuvuoron käytti Toni Kamula, joka lukee parhaillaan Ii-jokisarjaa äänikirjoiksi. Kirjojen lukemisen kautta Kamula on luonut oman kuvansa esimerkiksi Kallioniemestä, mutta vasta loppuviikolla Lukijatapahtuman jälkeen hänelle järjestyi mahdollisuus vierailla aidossa ympäristössä entisen Kallioniemi-oppaan Salme Koskelon kanssa.
Viikolla toteutuivat monet tutut ohjelmat, kuten Herkon veneen tervaus ja monet työnäytökset, kuten tiilien teko, pärekaton uusiminen Kallioniemen porstuaan, pärekorien valmistus sekä lankojen värjäys luonnoväreillä. Hautausmaakierroksen opasti Osmo Buller ja sotahistoriaretki tehtiin Raatteella Tuomo Horsman opastamana.
Riitun maaottelumarsille osallistui 12 ihmistä ja kolme koiraa. Herkon vohkasukin juostiin entiseen malliin. Tietokilpailussa, johon kysymykset oli laatinut Leevi Halonen, oli mukana 7 tietäjää, mutta ei ollut Veijo Toivasen voittanutta. Toisena, ehkä keveämpänä tenttinä oli Tuomo Horsman ja Raimo Aron Päätalo-visa.
Kirjailijahaastattelussa tapasimme emeritusprofessori Jukka Mustosen, jota haastatteli lääkäri-kirjailija Niilo Keränen. Mustonen on koonnut kirjaansa "Olen lääkäri, voin vilkaista", miten kirjallisuudessa käsitellään ihmisen terveyteen ja sairauteen liittyviä asioita.
Jokijärven Pölkkyteatterin ohjaaja Elsa Ruokangas oli löytänyt Kalle Päätalon kirjoittaman näytelmän Viimeinen muuri ja dramatisoinut sen Jokijärven Pölkky-teatterille.
Antoisa viikko päättyi lukijatapahtumaan, jossa puhujina olivat Harri Mantila, joka kertoi Ratkaisujen aika romaanin käsikirjoituksen ja julkaistun kirjan eroista, eli mitä kaikkea oli poistettu ja miten poistot olivat muuttaneet lopullista tkstiaä. Outi Hytönenvertaili Päätaloa ja Annikki Kariniemeä eräkirjailijoina ja Toni Kamula kertoi äänikirjan lukemisen prosessista.
Juhlassa annettiin 21. Päätalonaatikan arvonimi Tuomo Horsmalle.